Yhdistyksen säännöt
Metsäylioppilaat ry:n voimassa olevat säännöt
Vahvistettu 12.12.2022
1. Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Metsäylioppilaat ry, jota näissä säännöissä kutsutaan yhdistykseksi. Sen kotipaikka on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää Helsingin yliopistossa metsätieteiden opetusta ja tutkimusta, ajaa mainittujen tieteiden opiskelijoiden yhteisiä etuja, sekä edistää metsäalan, kulttuurin ja kehonkulttuurin harrastuksia.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. Tekee esityksiä ja aloitteita,
2. Järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, opintoretkiä ja urheilutilaisuuksia,
3. Pitää yhteyttä akateemisiin järjestöihin, ja
4. Julkaisee Metsäylioppilas ja Forstihuuto -lehtiä
3. Kieli
Yhdistyksen kieli on suomi.
4. Jäsenet
Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet, muut opiskelijajäsenet eli ulkojäsenet, kannattajajäsenet sekä kunniajäsenet. Varsinaisia jäseniä ovat liittymismaksun maksaneet Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin tai maisterin tutkintoa metsätieteiden koulutusohjelmissa suorittavat tai näissä aineissa tutkinnon suorittaneet, jotka jatkavat opintojaan yliopistossa. Lisäksi yhdistykseen voi kuulua muita Helsingin yliopiston opiskelijoita. Kannattajajäseniä ovat ne entiset varsinaiset jäsenet, jotka yliopiston kirjoissa olematta haluavat pitää yhteyttä yhdistykseen. Kannattajajäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen toimintaa tai muuten kehittänyt metsätieteitä. Elossa olevia kunniajäseniä voi olla enintään kolme.
Kannattaja-, ulko- ja kunniajäsenillä on samat jäsenoikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä. Tämä koskee puhe-, ääni- ja läsnäolo- oikeuksia, mutta jäseneduista voidaan päättää erikseen yhdistyksen kokouksissa.
5. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eron saanut jäsen on vapaa velvoitteistaan saman kalenterivuoden päättyessä.
Hallitus voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai päämääriä tai muuten vahingoittaa yhdistystä tai jättää erääntyneen jäsenmaksun maksamatta huomautuksista huolimatta. Erotettu voi vedota päätöksestä yhdistyksen kokoukseen jättämällä kirjallisen valituksen hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.
6. Jäsenmaksut
Jäseneksi pyrkivän on liittyessään maksettava yhdistykselle erikseen määritetty, opiskeluajasta ja ohjelmasta riippuva jäsenmaksu. Näin menetellään, ellei yhdistyksen vuosikokouksessa toisin päätetä. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
7. Muu varainhankinta
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, harjoittaa julkaisutoimintaa ja adressien ja alaan liittyvien tavaroiden myyntiä sekä asianomaisella luvalla panna toimeen arpajaisia ja rahankeräyksiä. Yhdistys voi hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta.
8. Päätöksenteko
Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen kokous ja toimeenpanovaltaa hallitus.
9. Yhdistyksen kokous
Yhdistys kokoontuu hallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiinsa helmi-maaliskuussa (vuosikokous) ja marras-joulukuussa (vaalikokous), sekä tarpeen mukaan ylimääräisiin kokouksiin.
Yhdistys voidaan kutsua ylimääräiseen kokoukseen hallituksen kutsusta tai kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti pyytää. Kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa. Kokouskutsu on saatettava jokaisen jäsenen tietoon viimeistään 14 päivää ennen varsinaista kokousta ja 3 päivää ennen ylimääräistä kokousta ilmoittamalla siitä yhdistyksen ilmoitustaululla tai kirjeitse.
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu.
Asiat, jotka jäsenet haluavat kokouksessa käsiteltäväksi, on toimitettava hallitukselle kirjallisena vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Jokaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa yksi ääni.
Vuosikokouksessa
esitetään edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä toiminnantarkastajien lausunto
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kyseiselle toimintakaudelle
päätetään asioista, joita hallitus kokoukselle esittää
vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus kyseiseksi toimikaudeksi
Vaalikokouksessa
vahvistetaan toimihenkilöiden mahdolliset palkkiot seuraavaksi toimikaudeksi
vahvistetaan hallituksen kokoonpano (puheenjohtaja sekä 5-11 jäsentä) seuraavaksi toimikaudeksi
valitaan yhdistyksen esimies kolmeksi vuodeksi kerrallaan
valitaan kaksi toiminnantarkastajaa sekä tarvittaessa varatoiminnantarkastaja hallituksen toimesta
valitaan yhdistykselle tarpeelliseksi katsotut toimikunnat ja hallituksen ulkopuoliset toimihenkilöt
päätetään asioista, joita hallitus kokoukselle esittää
10. Hallitus
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja viidestä yhteentoista muuta jäsentä. Jäsenten on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä. Puheenjohtaja sekä muut jäsenet valitaan yhdistyksen vaalikokouksessa yhtäläisillä, salaisilla ja yhdistyksen vaaliohjesäännön mukaisilla vaaleilla.
Yhdistyksen kokous voi vapauttaa pyynnöstä hallituksen jäsenen tehtävistään pätevien syiden perusteella. Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen jäsenen kesken toimikauden, mikäli asiasta on kokouskutsussa mainittu. Yhdistyksen kokous valitsee uuden jäsenen eronneen tai erotetun jäsenen tilalle.
Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on neljä jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää.
Hallituksen tehtävänä on
hoitaa yhdistyksen asioita sääntöjen ja yhdistyksen kokousten mukaan
edustaa yhdistystä
hoitaa yhdistyksen varoja, arkistoa ja muuta omaisuutta sekä periä liittymis- ja jäsenmaksut
pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä valmistaa yhdistyksen kokouksissa käsiteltävät asiakirjat
11. Esimies
Yhdistyksellä on esimies, jonka tulee olla akateemisen loppututkinnon metsäaineissa suorittanut Helsingin yliopiston palveluksessa oleva henkilö tai Metsäylioppilaat ry:n toiminnan hyvin tunteva Helsingin yliopiston palveluksessa oleva henkilö. Esimiehen tehtävänä on toimia yhdistyksen ja Helsingin yliopiston välisenä yhdysmiehenä. Esimies valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
12. Nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko yhdistyksen esimies, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, kukin yksin.
13. Toiminta ja tilikausi
Yhdistyksen toiminta ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
14. Kerhot
Yhdistyksen tarkoituksen kanssa sopusoinnussa olevan erikoisalan harrastamiseksi voivat jäsenet perustaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä rekisteröimättömän kerhon. Kerholla tulee olla puheenjohtaja ja kerhon säännöt on perustajien toimesta alistettava yhdistyksen hallituksen hyväksyttäviksi.
Kerhoon voivat kuulua vain yhdistyksen jäsenet.
Kerho on oikeutettu kirjallisesti anomaan yhdistyksellä avustusmäärärahaa toimintansa tukemiseksi.
Kerho esittää hallitukselle toimintakausittain kertomuksen toiminnastaan lisättäväksi liitteenä yhdistyksen vuosikertomukseen.
Kaikesta yhdistyksen ulkopuolelle suuntautuvasta kerhon toiminnasta tulee yhdistyksen puheenjohtajan olla tietoinen. Jos puheenjohtaja kieltää suunnitellun toiminnan, on asia kerhon pyynnöstä otettava yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi.
15. Metsäopintojen edistämisrahasto
Metsäylioppilaat ry:n alaisen Metsäopintojen edistämisrahaston tarkoituksena on tukea taloudellisesti Metsäylioppilaat ry:n jäsenten kulttuuriharrastusta, ammattitaitoa ja yhteiskuntakelpoisuutta edistävää toimintaa sekä kartuttaa pääomaa mahdollisia tulevia hankintoja varten.
Rahaston varojen kartuttamisesta päättää rahaston johtokunta, jonka valitsee Metsäylioppilaat ry:n vaalikokous. Johtokuntaa kuuluu neljä Metsäylioppilaat ry:n jäsentä. Metsäylioppilaat ry:n vaalikokous valitsee johtokuntaan vuosittain kaksi edustajaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Rahaston johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. Puheenjohtajaksi valitaan toista kauttaan johtokunnassa istuva jäsen.
Mikäli Metsäopintojen edistämisrahaston johtokunnan jäsen joutuu eroamaan toimestaan keskentoimikautensa, valitsevat Metsäylioppilaat ry:n puheenjohtaja ja Metsäopintojen edistämisrahastonjohtokunta yhdessä uuden sopivaksi katsomansa henkilön Metsäopintojen edistämisrahastonjohtokunnan jäseneksi.
Rahaston johtokunnan kutsuu koolle ensisijaisesti puheenjohtaja ilmoittamalla kokouksesta muille johtokunnan jäsenille.
Rahaston johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja kaksi muuta johtokunnan jäsentä ovat paikalla.
Kunkin toimintavuoden reaalinen nettotuotanto siirretään Metsäylioppilaat ry:n seuraavan vuodenstipenditoimikunnalle, kuitenkin niin, että jaettavat varat saavat muuttua edellisvuodestakorkeintaan +/- 20 %. Inflaatioprosenttina käytetään uusinta kuluttajahintaindeksiä. Tästä rahamäärästä 50 % siirretään keväällä ja 50 % syksyllä tai sopimuksen mukaan.
Rahaston pääoman tuotosta jaetaan matka-apurahoja ja avustuksia kirjallisten hakemustenperusteella Metsäylioppilaat ry:n stipenditoimikunnan harkinnan mukaan.
Matka-apurahojen ja avustusten kohdalla noudatetaan lisäksi seuraavia määräyksiä:
avustusta myönnettäessä on otettava huomioon käyttötarkoituksen merkitys ja missä määrintarkoitukseen voidaan saada avustusta rahaston ulkopuolelta
avustusta ei myönnetä kurssien opintomatkoihin, joihin osallistuu yli viisi henkilöä
avustusta ei myönnetä siinä tapauksessa, jos hakija tai hakijat ansaitsevat matkan aikana rahaa matkakustannuksia enemmän
avustuksen saajan tulee antaa kirjallinen selvitys avustuksen käytöstä rahaston johtokunnanmääräämällä tavalla.
Käyttämätön nettotuotto käytetään rahaston pääoman kasvattamiseen.
Rahaston tilikausi on sama kuin Metsäylioppilaat ry:n tilikausi.
Rahaston varainkäyttöä valvovat ja tilit tarkastavat Metsäylioppilaat ry:n tilintarkastajat ja heidän varamiehensä.
Rahaston varat pidetään erillään metsäylioppilaat ry:n muista tileistä.
Näitä sääntöjä voidaan muuttaa Metsäylioppilaat ry:n yleiskokouksessa 2/3 äänten enemmistöllä.
Rahaston lakkauttamispäätökseen vaaditaan kahden perättäisen, vähintään kahden viikon väliajoinpidettävän Metsäylioppilaat ry:n yleiskokouksen 4/5 äänten enemmistö. Jos rahasto lakkautetaan, siirtyvät varat Metsäylioppilaat ry:n käyttöön.
16. Arkistointi
Kun asiakirjoja ei kirjanpitolain tai muiden lakien mukaan enää tarvitse säilyttää yhdistyksen hallussa, niitä toimitetaan arkistoitavaksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan arkistoon
yhdistyksen yleiskokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat
yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös
yhdistyksen alaisten kerhojen ja muiden toimijoiden (kuten stipenditoimikunnan ja metsäopintojen edistämisrahaston) pöytäkirjat ja tilinpäätökset.
Yhdistyksen lehdet toimitetaan heti ilmestymisen jälkeen Viikin tiedekirjastoon, Metsämuseo Lustoon ja Kansalliskirjaston vapaakappaletoimistoon.
17. Ansio- ja kunniamerkki
Yhdistyksen merkki on kullatusta renkaasta kohoava tyylitelty kuusi. Puheenjohtaja ja sihteeri käyttävät virkamerkkinä yhdistyksen ansiomerkkiä. Esimies käyttää virkamerkkinään yhdistyksen kunniamerkkiä.
18. Ansio- ja kunniamerkin myöntäminen
Yhdistys myöntää kunnia- ja ansiomerkkejä vahvistetun kunnia- ja ansiomerkkisäännön mukaan.
19. Lippu
Yhdistyksellä on oma lippu, jonka käytöstä määrätään vahvistetussa ohjesäännössä.
20. Vuosipäivä
Yhdistys viettää vuosipäiväänsä maaliskuun 1. päivänä, Evon metsäopiston avaamisen vuosipäivänä. Pöytäjuhla pidetään sopivana päivänä lähellä vuosipäivää.
21. Päätökset
Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi milloin on kysymys sääntöjen muuttamisesta, tai yhdistyksen purkamisesta.
22. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos päätösvaltaisessa kokouksessa, 3/4 yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä asiaa kannattaa.
Yhdistyksen purkaminen tapahtuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa perättäisessä vähintään kahden viikon väliajalla pidetyssä kokouksessa ja vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä kummallakin kerralla on kannattanut purkamista. Yhdistyksen purkautuessa sen varat on käytettävä yhdistyksen tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi viimeisen purkautumisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaan.
23.
Muutoin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.